Olen viime aikoina keskustellut degrowth'sta useissa eri yhteyksissä, ja kuten arvata saattaa, yhtenäistä näkökulmaa siihen ei ole. Tämä voi olla hyväkin, koska kyseessä on jonkinlainen anti-konsepti ja symbolinen ase eikä suora negaatio talouskasvulle. Tiettyä määrittelyä kuitenkin kaivataan, jottei potentiaalisesti voimakasta termiä kaapata vääriin käsiin (miten on, Bob Helsinki, koska Kokoomus julistaa, että nyt on degrowth'n aika?).
Kaksi toisistaan selvästi eroavaa näkökulmaa voidaan erottaa: a) degrowth-talous ja b) degrowth-yhteiskunta.
Havaintojeni mukaan ihmiset Suomessa ja toisaalta tutkimukset ulkomailla keskittyvät usein degrowth-talouteen. Yritetään pohtia talousjärjestelmää, joka ei kriisiydy, jos talous ei kasva (tarpeeksi nopeasti). Tai mietitään, miten nykyinen talousjärjestelmä käyttäytyisi hallitun talouslaskun aikana.
Toinen näkökulma on tietyllä tavalla jopa haastavampi. Minkälainen on degrowth-yhteiskunta, jossa (talous)kasvun ihannetta ei ole ja taloudella on merkitysjärjestelmänä vain rajattu kulttuurinen asema? Toisin sanoen, miten voisimme paeta taloutta? Tässä näkökulmassa talous viittaa ajattelu- ja toimintatapaan, jota määrittävät mm. teknisrationaalisuus ja rajattu aikaperspektiivi.
Tällä hetkellä degrowth.fi keskittyy tutkimaan ja luomaan degrowth-yhteiskuntaa. Molempia näkökulmia tarvitaan tietysti yht'aikaa. Yhteistyön edistyessä eri toimijoiden välillä meidän kannattaa vaalia erilaisia tulkintoja, mutta samalla on varottava sitä, että degrowth-käsitettä ei alisteta osaksi talouden merkitysjärjestelmää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ellei käsitettä määritellä tarkasti, sitä voi käyttää kuulijan harhauttamiseen.
VastaaPoistaJos se tarkoitta talouskasvun lopettamista tai runsasta hidastamista, päädytään yhteiskuntaan, jossa yhden hyöty on toiselta pois. Sellainen yhteiskunta tuo esiin ihmisluonnon pahimmat piirteet. Ei kiitos.
Lisäksi talouskasvua ei edes saa lopetettua kuin rajoittamalla ankarasti suostuvaisten aikuisten ihmisten keskinäisiä kapitalistisia puuhia. Se johtaa totalitarismiin ja mellakoihin.
Pienet tarkennukset lienevät paikallaan. Meille degrowth ei lähtökohtaisesti tarkoita talouskasvun lopettamista tai runsasta hidastamista, vaan talouskasvun ideaalin kyseenalaistamista. Nämä eivät tietysti poissulje toisiaan: talouskasvun ideaalin kyseenalaistaminen saattaa viedä meidät johtopäätökseen, että talouskasvua on rajoitettava, voimakkaastikin. Tähän viittaavat yhtäältä luonnonvaroja ja saastumista koskevat tutkimukset, toisaalta nykyiseen elämänmenoon liittyvät havainnot (kuten ns. konsumerismi).
VastaaPoistaKommentin antajalle vastaisimme myös seuraavilla kysymyksillä:
Uskotko, että talouskasvu on loputtomiin mahdollinen? Jos uskot, niin toki voimme välttää degrowth-yhteiskunnan. Asiantuntijat (esim. Tim Jackson: Prosperity without growth) kuitenkin viittaavat siihen, että loputon talouskasvu ei ole mahdollinen. Tämä johtaa väistämättä yhteiskuntaan, jossa ei ole talouskasvua. Eikö meidän kannata pyrkiä etupainotteisesti hahmottamaan, minkälainen on degrowth-yhteiskunta? Tämä voisi mahdollistaa sen, että voimme demokraattisesti löytää kaikkia hyödyttävän näkökulman kasvun vähentämiseen.
Jos talouskasvua on pakko vähentää tulevaisuudessa (siis jos), niin miten talouskasvun lopettaminen johtaa välttämättä totalitarismiin? Totalitarismi tarkoittaa poliittista järjestelmää, jossa kaikki valta on yhdellä ihmisellä, organisaatiolla tai puolueella. Eikö ole todennäköisempää, että luonnonvarojen loppuessa, maapallon saastuessa ja puhtaan veden loppuessa joudumme mellakkatilanteen myötä anarkiaan, eli tilanteeseen jossa valtiovalta hajoaa? Me uskomme, että degrowth-pohdiskelu auttaa välttämään sekä totalitaristisen että anaristisen skenaarion. Pohdiskelemalla degrowth-tulevaisuutta voimme yhdessä pyrkiä demokraattiseen prosessiin.
Kuuluuko kriittiseen näkökulmaanne, että otatte esille vain teidän näkökulmaa hyödyttävät asiantuntijat ja tutkimukset? Ehkä objektiivisesti talouskasvuun suhtautuvan liikkeen nimeksi tulee Regrowth.fi?
VastaaPoistaEi kuulu - otamme huomioon kaikensuuntaiset tutkimukset (vrt. älyllinen rehellisyys). Talouskasvua problematisoivat näkökulmat vain ovat dramaattisesti aliedustettuina, joten niitä on hyvä korostaa.
VastaaPoistaIkuinen talouskasvu, ihan looginen juttu
VastaaPoista19.5.2009 Kirjoittanut professori Marko Terviö
http://blog.hse-econ.fi/?p=431
Tuolta voi lukea, miten ikuinen talouskasvo on luonnollista. Jos asteroideista ja muualta ei vaivauduta hankkimaan lisää materiaa, ikuinen talouskasvu tapahtuu kierrättämisen, tuotteiden pienentämisen ja/tai aineettoman kasvun tuella, vaikkapa ilman materianlisäystä.
Kuten Terviö mainitussa blogissa huomauttaa, ikuiselle talouskasvulle ei ole (talous)teoreettista estettä. Tästä ei kuitekaan seuraa, että talouskasvu olisi ikuisesti mahdollista tuhoamatta luontoa ja ihmisten hyvinvointia.
VastaaPoistaVaroisimme käyttämästä tässä yhteydessä termiä "luonnollinen". Mainitun teorian mukaan voimme esimerkiksi tuhota kaikki maapallon luonnonvarat ja näin ollen myös "luonnollisuuden" ja sitten voimme jatkaa talouskasvua järjestelemällä materiaa yhä uudelleen.
Tim Jackson kuvaa raportissa "Prosperity without growth" uskottavasti reaalielämän rajoitteita, joiden puitteissa ekologinen kestävyys ja jatkuva talouskasvu ovat ristiriidassa keskenään.