(Nyky)taide ja talous

Talous on ottanut taiteen tiukkaan syleilyynsä. Tätä meidän aikanamme uusia muotoja (esim. taidetyö immateriaalitaloudessa) saanutta ilmiötä problematisoitiin kiinnostavasti taidesäätiö Pro Arten hiljattain järjestämillä IHME-päivillä. Ohjelmiston päättänyttä Oikeusjuttua markkinoitiin etukäteen mm. näillä sanoilla:

"Filosofi Tuomas Nevanlinnan tuomaroima Oikeusjuttu marssittaa yleisön eteen sunnuntaina 28.3. kello 19 kuuman puheenaiheen: välineellistääkö vaatimus kulttuurin ja talouden yhteistyöstä taiteen, ja mitä tapahtuu taiteen perusarvoille? Syyttäjänä kaksituntisessa debatissa toimivat taiteilija Antti Majava ja puolustajana taidemanageri Kira Sjöberg todistajineen."

"Syyttäjä" Antti Majavan puheenvuoro oli hyvin lähellä degrowth-ajattelua, joka pyrkii asettamaan rajoja talousjärjestelmälle ja talouden käsitteistölle. Hän puolusti taiteen ja taiteellisen toiminnan erityislaatuisuutta talouden suhteen. Puheenvuoro on luettavissa kokonaisuudessaan pdf-muotoisena.

Oikeusjuttu-tapahtuman taustalla olivat viimeaikaiset raportit (ks. alla), jotka kertovat omaa karua kieltään siitä, miten kyvyttömiä päättäjämme - ja eräät ns. ajattelijat - ovat näkemään talouslinssin ohi. Tämän linssin läpi tarkasteluna luovuus, kulttuuri ja taide ovat keskenään yhteismitallisia ainesosia, joita sopivasti organisoituina voidaan hyödyntää, kun halutaan edistää kukoistusta, kasvua ja kehitystä.

"Kulttuuri - tulevaisuuden voima" - raportin keskeinen lähtökohta on kuvaava:

"Kulttuuri ja taide ovat inhimillisen olemassaolon itseisarvoisia ja välttämättömiä perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Ne vaikuttavat suoraan ja sovelluksina yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja taloudelliseen toimintaan."

Taiteelle siis toki myönnetään "itseisarvoinen" olotila, mutta tämähän ei kiinnosta raportin tilaajia. Turha puhua siitä, miten taiteen itseisarvo kenties eroaa talouden jatkuvuuden välttämättömyydestä. Tilaajat haluavat kiireesti tietää, miten taidetta voidaan käyttää yhteiskunnalliseen hyvinvointiin (raportissa maltetaan kuitenkin odottaa Suomen kilpailukyvyn esiintuomista sivulle 29 asti) tai taloudelliseen toimintaan.

Raporteista viis - taiteella on (tietysti) edelleen huikea potentiaali. Kuten Antti Majavakin viittasi, taiteellinen toiminta ja sen artikuloiminen erityisesti suhteessa talouteen muodostavat lupaavan pakotien talouden umpikujasta.

Linkit raportteihin:
Kulttuuri - tulevaisuuden voima, Opetusministeriö
Pekka Himanen: Kukoistuksen käsikirjoitus
Kira Sjöberg: Nykytaiteen markkinarakenne, ansaintalogiikka ja uudet liiketoimintamallit