Vallitsevassa talousjärjestelmässämme keskeisin markkinoiden organisaatiomuoto on osakeyhtiö. Osakeyhtiö on ollut menestyksekäs toimintamuoto, koska omistaja on voinut sijoittaa kertyneen varallisuutensa markkinoille siten, että hän on voinut hyötyä maksimaalisesti mahdollisista toiminnan voitoista samalla, kun mahdolliset tappiot on rajattu sijoitettuun rahamäärään.
Osakeyhtiö on näin kannustanut markkinoiden kasvua, koska omistajilla on ollut intressi sijoittaa toimintaan, joka on antanut työntekijöille töitä. Tätä kautta osakeyhtiö on tuottanut hyvinvointia niin omistajille (voitto), työntekijöille (palkka) kuin yhteiskunnallekin (tuotteet ja palvelut).
Osakeyhtiö on nykymuodossaan talouskasvun instituutio
Osakeyhtiö on viime aikoina yhä vahvemmin institutionalisoitunut omistajan voiton maksimoinnin lähteeksi. Tästä selkein merkki on lainsäädäntö: esimerkiksi Suomen osakeyhtiölain 5 § määrää, että ”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.”
Määrätäänkö missään yhtiöjärjestyksessä toisin? Kyllä, esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Ruotsissa tunnetaan rajoitetun voitonjaon osakeyhtiö. Suomessa laki sosiaalisista yrityksistä sisältää myös eräänlaisia voiton maksimointia vieroksuvia elementtejä: sosiaalisten yritysten on palkattava yhteensä vähintään 30% vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä sekä maksettava heille heidän tuottavuudestaan huolimatta tavanomaista ja kohtuullista palkkaa.
Valtaosa markkinoilla toimivista yrityksistä kuitenkin toimii yhtiöjärjestyksillä, joissa ei ole voitontavoittelua rajoittavia tai sosiaalista hyvinvointia edistäviä näkökulmia. Suurimmalle osalle osakeyhtiöistä olemassaolon tarkoitus on siis tuottaa omistajilleen voittoa. Koska omistajat hakevat sijoituksilleen suurinta mahdollista tuottoa, osakeyhtiöt ovat talousjärjestelmässä eräs keskeinen jatkuvaa talouskasvua tuottava mekanismi.
Osakeyhtiöiden taloutta kasvattavaa vaikutusta tukee ns. hyvä hallintotapa eli corporate governance. Hyvä hallintotapa tarkastelee sitä, miten yhtiöt ottavat huomioon eri sidosryhmiensä edut. Vaikka sidosryhmiä on muitakin kuin omistajat (työntekijät, asiakkaat, yhteiskunta), hyvä hallintotapa valitettavan usein tiivistyy omistajien edun ajamiseen, koska omistajat ovat keskeisin sidosryhmä yhtiön osakeyhtiölain 5 §:n näkökulmasta. Jos toimitaan toisin, osakkeenomistajat voivat ääritapauksissa jopa haastaa yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan oikeuteen.
Osakeyhtiöstä on näin muodostunut instituutio, joka edistää talouskasvua ilman, että talouskasvun merkitystä joudutaan pohtimaan lainkaan.
Voiko osakeyhtiö olla osa degrowth-tulevaisuutta?
Vastaus riippuu ainakin siitä, mitä tarkoitamme termillä ”degrowth”. Jos lähdemme degrowth-talouden näkökulmasta, niin voimme esimerkiksi hahmotella osakeyhtiölain 5 §:ää uudelleen niin, että osakeyhtiölle määrätään yhteiskunnallisesti arvokkaita päämääriä ja samalla rajoitetaan omistajien voiton tavoittelua. Toisaalta on mahdollista palkita esimerkiksi veroteknisesti vaikkapa rajoitetun voitonjaon osakeyhtiöitä ja sosiaalisia yrityksiä. Voimme myös kannustaa muita yhtiömuotoja, kuten yhteisomistuksellisia osuuskuntia.
Osakeenomistajien rajoittamattoman voitontavoittelun rajoittamiseksi voidaan myös parantaa hyvää hallintotapaa. Mm. Ewald Engelen on konseptualisoinut tapoja, joilla yhtiöiden päätöksentekoa voidaan demokratisoida – siis ottaa sidosryhmiä laajemmin mukaan kehittämään yhtiöiden strategiaa, tavoitteita ja keinovalikoimaa – mutta silti säilyttää päätöksenteko tehokkaana.
Jos sen sijaan tarkastelemme tätä haastetta degrowth-yhteiskunnan näkökulmasta, tulisi tarkastella taloudesta vapaita toimintamuotoja. Yksi vaihtoehto voittoa tavoitteleville osakeyhtiölle ovat esimerkiksi sosiaaliset verkostot ja vapaaehtoistyö, joissa hyvinvointia ei tarkastella laisinkaan rahallisen vaihtoarvonsa kautta.
Näistä näkökulmista voimmekin hahmottaa kaksi tärkeää kehityskohtaa. Muokataan talousjärjestelmää ja osakeyhtiöhin liittyvää lainsäädäntää siten, että voitontuotto ei ole kyseenalaistamaton taloudellisen toiminnan tavoite tai itseisarvo. Lisäksi kehitetään ja kannustetaan yhteisen toiminnan ja olemisen muotoja, jotka eivät ole sidoksissa talouteen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.