Tim Jackson: degrowth-taloustiedettä kasvun paradigmassa?

Tim Jacksonin ”Prosperity without growth” (Earthscan, 2009) on selkästi kirjoitettu, monipuolinen taloustieteellisesti orientoitunut kirja, joka hahmottelee mahdollista degrowth-talousjärjestelmää.

Jackson kysyy onnistuneen oloisesti muutamia kriittisiä, vaikeasti vastattavia kysymyksiä, ja vastaa niihin erinäisiin tutkimushavaintoihin perustuen:

• Voiko talouskasvu jatkua loputtomiin? Ei, vastaa Jackson, ellei talouskasvua voida täysin irrottaa materiaalisesta kasvusta (ns. decoupling) ja tämä näyttää nykytiedon valossa hyvin epätodennäköiseltä.
• Tuottaako talouskasvu hyvinvointia? Joskus kyllä, joskus ei, ja joskus talouskasvu voi olla jopa hyvinvointia vähentävää. Hyvinvoinnille on löydettävissä parempiakin mittareita kuin BKT.
• Onko vähenevän tai pysähtyneen talouskasvun järjestelmä mahdollinen? Kyllä. Muutamat taloustieteilijät ovat jo kehittäneet malleja, joiden puitteissa ihmisen kekseliäisyydestä johtuva tuotannon tehostaminen ei välttämättä johda talouskasvun kierteeseen.

Jackson tarjoaa analyysinsä pohjalta mielenkiintoisia – toki muuallakin nähtyjä – suosituksia degrowth-talousjärjestelmälle (suomennokset allekirjoittaneen):

Rajojen asettaminen:

• Vähennystavoitteiden sekä resurssi- ja päästökattojen asettaminen
• Fiskaalisen järjestelmän muutokset (mm. verotus tukemaan rajoituksia)
• Tuki kehitysmaiden ekologiselle kehitykselle

Ekonomisen mallin korjaaminen:

• Ekologisen makrotaloustieteen kehittäminen
• Työhön, pääomiin ja infrastuktuuriin investointi osana ekologista makrotaloutta
• Varovaisuutta rahoitusmarkkinoille ja investointeihin
• Kansakunnan hyvinvoinnin kirjanpidon muokkaaminen (BKT:n keskeisyyden vähentäminen)

(Kulutusyhteiskunnan) sosiaalisen logiikan muuttaminen:

• Työhön käytetyn ajan tarkastelu, työn jakaminen
• Systeemisen epätasa-arvon poistaminen
• Toimintamahdollisuuksien mittaaminen
• Sosiaalisen pääoman vahvistaminen (vahvat yhteisöt lisäävät hyvinvointia)
• Konsumerismin eli kulutuskulttuurin purkaminen

Kirja tarjoaa lupaavan kansantalousteoretisoinnin, joka mahdollistaa hyvinvoinnin lisäämisen mutta ei perustu jatkuvaan talouskasvuun. Erityisesti pidin siitä, että Jackson ymmärtää, että pelkästään rajojen asettaminen ja vanhan ekonomisen mallin korjaaminen eivät riitä.

On myös pureuduttava kulutusyhteiskunnan sosiaaliseen logiikkaan, joka ohjaa – jopa pakottaa – kansalaiset kuluttamaan: kuluttamalla oikein saat statusta ja vältät häpeää. Kuluttamalla ylläpidät työllisyyttä. Ostamasi tuotteet ovat paitsi materiaa myös merkityksiä, joiden kautta identiteettisi rakentuu. Tämä kulutuskulttuuria käsittelevä osuus vie Jacksonin teoretisoinnin pelkästä degrowth-talousteoriasta lähemmäs degrowth-yhteiskuntateoriaa.

Jacksonin teoretisointi ja siitä seuraavat teesit ovat siis lupaavia. Suhtaudun kuitenkin aika skeptisesti niiden elinvoimaisuuteen globaalitalouden kentässä. Vastustavat voimat ovat vahvoja ja tässä niistä vain muutama:

• Taloustieteen perusparadigma on rakentunut BKT:n mittaamisen ja kasvattamisen ympärille. Kuinka moni ministeri tai ekonomisti on kykenevä poisoppimaan tästä paradigmasta, jotta uudelle olisi tilaa?
• Yrityksillä on globaalissa taloudessa paljon valtaa ja niiden intresseissä on ylläpitää vahvaa konsumerismia.
• Kuluttamisen sosiaalinen logiikka on vahva – on helppoa toivoa kulutuskulttuurin muuttamista vähemmän kulutusmyönteiseksi, mutta kuinka tämä on oikeasti toteutettavissa?

Degrowth.fi -projektin myötä toivottavasti pystymme pureutumaan näihin voimiin, jotta Jacksonin ja muiden hyville degrowth-teorioille kyetään raivaamaan lisää elintilaa.