"Meidän mielestämme talouskasvu on ympäristötekojen edellytys ja vastuullinen markkinatalous luonnonsuojelijan työkalu. Ilman toimivaa taloutta ei nimittäin ole hyvinvointia, ja vain hyvinvoiva kansakunta pystyy toimimaan kestävän kehityksen oppien mukaan. Samoin vain menestyvä yritys pystyy kehittämään ympäristöystävällisempiä tapoja toimia."Fordillakin oli myynnissä mallista T monia värivaihtoehtoja - kunhan auton väri vain oli musta.
Kokoomus perustelee ylläolevassa tekstissä talouskasvun pakkoa ainakin kahdella "itsestäänselvyydellä", jotka eivät kestä tarkempaa tarkastelua:
1. Talouskasvu = ympäristötekojen edellytys = vastuullinen markkinatalous = toimiva talous = hyvinvointi.
Väärin. Vastuullinen tai toimiva talous ei tarkoita samaa kuin talouskasvu. Vastuullinen ja toimiva talous voi tarkoittaa myös sitä, että talous pienennetään siihen välineelliseen rooliin, joka sille väistämättä kuuluu. Talous on vain vaihdannan väline, ei itseisarvo. Itse asiassa ympäristötutkimuksen ja sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta näyttää todennäköiseltä, että vastuullinen ja toimiva talous saavutetaan siten, että talouskasvun tavoittelemisesta luovutaan (esim. Jackson 2009).
2. "Vain menestyvä yritys pystyy kehittämään ympäristöystävällisempiä tapoja toimia."
Tässä tehdään vähintäänkin epäsuorasti seuraavanlainen looginen hyppäys: menestyvä yritys = talouskasvua edistävä yritys. Eikö kokoomuksen koko manifesti kuitenkin pohjimmiltaan perustu siihen, että meistä jokainen voi arkipäivässään edistää ympäristöystävällisyyttä? Pitääkö meidän kyetä yhtiöittämään nämä arkipäivän toimemme ja tekemään niistä bisnestä, jotta meidät hyväksytään todellisiin "menestyviin yrityksiin", jotta ympäristötekomme olisivat jotenkin vielä "parempia"?
Väärin. Vastuullisen yrityksen menestyksen mitta vastuullisessa, todella kestävässä yhteiskunnassa ei ole se, kuinka paljon rahallista voittoa yritys tekee tai kuinka paljon se edistää talouskasvua. Menestyksen mitta on se, edistääkö yritys ihmisten ja luonnon hyvinvointia - eikä tässäkään määrä korvaa laatua.
Yhteiskunnallisesti menestyvä "kestävä yrittäjä" voi esimerkiksi keksiä keinoja vapauttaa ihmiset tuotannon ja kulutuksen oravanpyörästä, vähentäen heidän materiaalista ja ei-materiaalista kulutustaan, lisäten mahdollisuuksia pysähtymiseen ja hengenravintoon talouden ulkopuolella. Taloudellisella toimeliaisuudella ei tällaisen yrittäjyyden piirissä ole välttämättä mitään roolia. Talouskasvu ei ole kestävän yrityksen menestyksen mitta.
Yksinkertaistaen: talouskasvun ideologia tulee kertakaikkiaan irtikytkeä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin tavoittelusta. Talous on vain väline - eikä välineitä tule koskaan asettaa kyseenalaistamattomiksi päätavoitteiksi.
Jos talous on vain väline ja talouskasvun ideologia tulee siis irtikytkeä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin tavoittelusta, niin samalla logiikalla talouslaskun (degrowth) ideologia tulisi irtikytkeä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin tavoitteluista? Degrowth ei siis logiikkasi perusteella ole ase luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin tavoittelussa.
VastaaPoistaHyvin olet näitä aiheita pohtinut, mutta liiallisella talouslaskun eetoksella, jolloin teksteistäsi paistaa huomattava puolueellisuus ja sen takia myös paljon virheellisiä päättelyketjuja, kuten yllä mainitsemani.
Hyvä kommentti. En kuitenkaan ole esittänyt, että talouslasku on kategorinen vastaus hyvinvoinnin rakentamiseen. Eli mainitsemaasi päättelyketjua tekstistä ei mielestäni löydy, toisellakaan lukemalla.
VastaaPoistaSanon toki vahvasti sen, että talouskasvun ideologia tulee irtikytkeä hyvinvoinnin rakentamisesta. Tämä ei tarkoita sitä, että tilalle pitää pitää ottaa talouslaskun ideologia. Kirjoitan talouslaskun mahdollisuuksista konditionaalissa, en ehdottomana tavoitteena, kuten huomaat.
Esimerkiksi tekstissä 30.5. "kasvumanian barbaarinen eetos" lopetan tekstin lauseella "degrowth-yhteiskunnassa taloudella (talouslaskulla ja talouskasvullakin) voi olla roolinsa, mutta vain välineellinen rooli". Talouslaskusta ei pidä tehdä uutta fetissiä, ja paikalliselle kasvullekin voi olla tilaa.
Degrowth ei minulle tarkoita samaa kuin talouslasku (siis yksi yhteen), vaikka monelle muulle degrowth-liikkessä näin onkin. Minulle/meille degrowth.fi-projektissa degrowth on symbolinen ase, siis väline, joka mahdollistaa talouden ylivallan kyseenalaistamisen keskeisenä yhteiskuntamuotonamme. Jos jotain ideologiaa meillä on, niin kyseenalaistamisen ideologia.
Degrowthia on toki myös syytä kyseenalaistaa, ettei siitä tule fetissiä. Mutta kun katsotaan yhteiskunnan kulttuuria, normeja ja instituutioita, niin 99,9%:sti ongelma on se, että talouskasvu on ideologisoitunut, ei se että talouslasku olisi. Jos joskus käy niin, että talouslasku nousee fetissin asemaan ja alkaa uhata luonnon ja ihmisten hyvinvointia, niin mielelläni perustan blogin esimerkiksi nimeltään "no growth, no degrowth, but wellbeing". Mutta kuten todettua, nyky-yhteiskunnan ongelma ei ole degrowth vaan growth.
Mukavaa huomata, että kyseenalaistamista harrastavat muutkin kuin vain me :)
Eiköhän asia ole niinpäin että talouskasvu tarvitsee ympäristönsuojelua. Nimenomaan Suomessa esim. metsäteollisuuden lisätessä tuotantoaan tarvitaan lisää energiaa, hakkuita jne, ja kasvun aiheuttama kulutuksen lisääntyminen taas lisää päästöjä. Tämä kaikki johtaa suurempaan tarpeeseen ehkäistä ympäristöhaittoja.
VastaaPoistaKiitoksia vaan eväsretkestä, lisää näitä!