Kiinnostavia
puheenvuoroja kohtuutalouden ja kohtuullisen elämän perusteista!
 |
| Prof. Pentti Malaska |
- Satu Lähteenoja ja Michael Lettenmeier: Kohti kohtuutaloutta
- Tiina Koljonen: Vähähiilinen yhteiskunta
- Risto Isomäki: Matti Meikäläisen geoinsinöörius – uusi mahdollisuus?
- Osmo Kuusi: Uudet materiaalit raaka-aineina
- Juha Kaskinen: Tulevaisuudentutkimuksesta
- Ele Alenius: Maailmankehityksen suuri käänne
- Pentti Malaska: Kommenttipuheenvuoro
- Markus Gröger: Kansalaisjärjestöt sosiaalisen ja ekologisen kriisin ratkaisijoina
- Leena Ilmola: Xeventsin hankkeen tuloksista yllätyksiin varautumisessa
- Sanna Brauer: Osaamisen ennakointia yhteisillä foorumeilla
- Aila Paaso: Osaava ammatillinen opettaja nyt ja tulevaisuudessa
- Yrjö Myllylä: Työelämän tulevaisuuden ennakointia Turun malliin
- Hannu Linturi ja Anita Rubin: Lukion tulevaisuudet vuoteen 2030
Linkki videoihin
En päässyt paikalle, joten huippua että seminaareja on videolla.
VastaaPoistaKeskeistä kohtuullistamisen ja degrowthin ympärillä on mielestäni se, miten taloutta aiotaan tulevaisuudessa järjestää. Tarkoitan tällä siis visiointia, jolla pyritään korvaamaan markkinat jollain muulla – tai sääntelemään niitä voimakkaasti: markkinasosialismi (sosiaalidemokratia), jonkinlainen lähitalouden idea vaiko osallisuustalous (parecon)?
Näissä on jossain määrin yhteisiä piirteitä ja lyhyellä aikavälillä näiden kannattajien sietäisi yhdistää voimansa. Tarvitaan monipuolista ja laajaa keskustelua näiden eri visioiden ja ideoiden välillä, jotta syntyisi arvokasta ja kriittistä keskustelua tulevaisuuden suunnasta.
Olen viime aikoina kiinnostunut osallisuustalouden mallista. Siitä olisi hyvä olla keskustelua myös degrowth-aiheen tiimoilta.
Kiitos uutisesta ja linkityksestä! Ele Aleniusta kuulee liian harvoin; muutenkin tällaisten puheenvuorojen esiintuominen on arvokas teko.
VastaaPoistaOlen kahlannut näitä videoita jonkin aikaa läpi. Meille, jotka eivät olleet paikalla, suosittelen Hannu Pelttarin, Markus Grögerin ja Risto Isomäen esityksiä.
VastaaPoistaPelttari kertoo katastrofeihin varautumisesta ja huoltovarmuuden näkökulmasta.
Gröger käsittelee Brasilian 200-miljoonaisen väestön ratkaisuja elintason kohottamiseen ja niitä vaikutuksia, mitä ympäristölle koituu. Tämä täytyy kuunnella vielä uudelleen ajatuksella läpi. Erityisesti mieleen jäivät silmänkantamattomat soijapellot ja asenne, että metsät on hakattava pois edistyksen tieltä.
Isomäki taas kaivautuu menneisyyteen ja yrittää selvittää, mitä jääkausien aikaan on todella tapahtunut ja ovatko nykyisin vallalla olevat 1800-luvun teoriat sittenkään oikeassa.
Tämäkin esitys vaatii lisää sulattelua.