Alkuperäinen Kasvun rajat -raportti julkaistiin 1972 ja sen jälkeen tilanne on kehittynyt. Minkälaista tämä kehitys on ollut ja mikä on tilanne nyt?
Maailmanpankissa pitkään työskennellyt, sen kestävän kehityksen johtajanakin toiminut Ian Johnson luennoi tästä aiheesta joulukuussa 2011 Oxford-yliopiston Martin Schoolissa otsikolla
Limits to Growth: A Re-Assessment.
Luento koostuu pitkälti tutuista aineksista, mutta on hyvä päivitys "kasvun rajat" -keskustelun kokonaisuuteen.
Ehkä kiinnostavinta Johnsonin analyysissa on tapa, jolla hän linkittää toisiinsa kasvun ekologiset, taloudelliset ja rahoitussektoriin liittyvät rajat. Esitetyn analyysin perusteella olemme tilanteessa, jossa:
- Kasvu on paitsi ekologisesti myös sosiaalisesti ja työllisyyden näkökulmasta epätaloudellista
- Rahoitussektori on menettänyt kosketuksen siihen, mitä on reaalimaailman kasvu ja mitkä ovat rahoitussektorin suorat ja epäsuorat (negatiiviset) hyvinvointivaikutukset
Johnsonin johtopäätös on, että kasvun törmäämistä ekologisiin rajoihin ei pystytä ratkaisemaan ilman, että uudistamme merkittävästi taloudellista ajatteluamme ja muokkaamme rahoitussektoria palvelemaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Johtopäätös ei ole uusi - mutta on yhä ajankohtaisempi.
Johtuisiko perinteisen talouden imu siitä, että rahan kiertoketjuun on tipahdellut lisäarvoa kuin tyhjästä? Taikuus on tapahtunut luonnon kustannuksella. Luontovelkaa on otettu huomaamatta. Taikurin käsi on käynyt taskulla, eikä kukaan ole huomannut mitään.
VastaaPoistaPitäisikö uusi talous kohdata ilman taikatemppuja? Pitäisikö olennainen saavuttaa ja jakaa ilman lisäarvon vuotamista väliportaisiin? Jos luonnon kanssa ollaan jo rajoilla, kuplille ei ole tilaa.
T: Olli
Oletteko tutustunut zeitgeist-liikkeen analyysiin nykyisten ongelmien syistä. Kannattaa tutustua. Olennaista on ymmärtää, että rahan syntymekanismi on lähes kaikkien ongelmien takana.
VastaaPoistaOlet asian ytimessä! Zeitgeist on minusta... enemmän tai vähemmän huuhaata mutta siinä on jotain asiaa.
Poista2000-luvulla tapahtui jotain rahoitussektorilla joka on mennyt joka vuosi pahempaan suuntaan enkä usko että siihen tulee muutosta ennenkuin syysteemi kaatuu totaalisesti (kts. esim. indeksivolyymien kehitys 2000-luvulla).
Aikaisemmin isot instituutiot (pankit jne.) "sijoittivat" yrityksiin ja tärkeä sijoituspäätös oli, että firma mihin sijoitetaan oli fundapuolella hyvässä kunnossa ja firman tulevaisuus näyttää tällä hetkellä hyvältä. Tärkeä oli hyvä osingonmaksukyky*
2000-luvulla sijoittaminen on muuttunut oleellisesti ja entistä enemmän spekuloidaan eikä sijoiteta. Tämä ilmiö on huomattavissa ei pelkästään isoissa instituutioissa vaan myös entistä enemmän "tavalliset tallaajat" harrastavat tätä spekulaatiota. Puhumattakaan HFT-ilmiöstä (High Frequency Trading)..
On myös helpompi kuin koskaan käyttää ns. velkavipu tähän spekuloimiseen (erilaiset warrantit mutta myös suora laina). Kun ostaa jotain lainalla, et omista sitä ennenkuin laina on maksettu takaisin (=borrower slave to the lender). Viimeistään 2011 nähtiin ns. "liquidity black hole" ja monet jotka harrastavat spekulaatiota saivat todennäköisesti "margin call" välittäjältä. Eli lasku ruokkii laskua.
Monet luulee että pörssi ja "oikea maailma" ei ole linkitettyä olennaisesti yhteen. Pahinta on, että olemme entistä enemmän riippuvaisia tästä sairaasta pelistä nimeltään pörssi! Meidän tulevaisuutemme eläkekorvaus, vakuutuskorvaukset jne. ovat "kiinni pörsissä".
Raha luodaan tyhjästä (lue raha on arvoton), instituutiot ei enää kiinnosta yritysten fundaa vaan ainoastaan mahdollisimman iso voitto mahdollisimman nopeasti. CDS-huijaus (Credit Default Swap) nähtiin jo, mikä on seuraava pommi..? Ja mitä tekee maailman fiksut päättäjät? Jos minulta kysyt, ne ovat ihan pihalla eikä ymmärrä yhtään missä mennään. Joskus oikein ihmetyttää, ovatko ne(kin) mukana tässä pelissä, instituutiot maksavat niille palkkaa ajatakseen pankkimaailman asiat?
Lopuksi, isoille pankkeille raha ei ole maksuväline vaan valtaa. Me olemme riippuvaisia rahasta, pitää olla rahaa että voimme ostaa ruokaa jne. Kun ison pankin rahat loppuvat (iso pankki esim. GS) niin ei hätää, painokone tekee hetkessä lisää (eli syötä haluamasi numero ja rahat käytettävissä).
Mitä enemmän rahaa nämä ku$1päät "painaa", sitä korkeampi inflaatio (hinnat nousee, ruoka & energia eniten) tulevaisuudessa.
Tällä menolla "keskiluokka" ei ole kohta enää olemassa. Nykyinen valuuttasysteemi on paha. Uskon että rahassa pitää olla joku arvo, eli sitä ei voida painata lisää kun sitä loppuu vaan rahan arvo pitää olla sitoutunut johonkin, oli sitten kultaa tms.
*osakkeen positiivinen hinnakehitys on voitto vasta silloin kun positio on purettu rahaksi.
Kiitokset kommentistasi. Degrowth ja Zeitgeist ovat kaksi ääripäätä toisistaan. Kun Zeitgeist sanoo, että rajana on vain nykyinen rahajärjestelmä, niin Degrowth sanoo, että rajana on kaikki muu PAITSI rahajärjestelmä.
VastaaPoistaMiksi raha olisi välttämätöntä olennaisen järjestämiseen? Rahan historia maailmassa on lyhyt. Jos degrowth tähtää muuhun kuin talouskasvuun, miksi se edellyttäisi rahaa?
VastaaPoistaT: Olli
Toimivassa maailmassa tarvitaan joku toimiva maksuväline. Ei tulisi mitään jos tämä nykyinen ihmismäärä tällä planeetalla yrittäisi harrastaa vaihtokauppaa. Siitä vasta tulisikin hirveä sota..
PoistaNykyinen rahajärjestelmä on ehkä enemmän rajana kuin mitä voimme kuvitellakkaan. Raha ja ahneus liittyy yhteen ja kun tiedetään miten on mahdollista saada lisää rahaa niin se jo ajaa pelkästään tätä touhua suoraan suohon.
Yhtenä suomalaisen degrowth-keskustelun heikkoutena on, että koko ajan pohditaan talousjärjestelmää. Jos talouspähkäilyn sijaan kiinnitettäisiin huomio konkretiaan eli siihen, mitä tarvitaan ja mitä ei, saattaisi jotain muutosta tapahtuakin.
VastaaPoistaTalousjärjestelmään ei pidä suhtautua kuin luonnonlakiin. Mikään yhteiskuntamalli ei ole ollut pysyvä eikä yhtäkään niistä ole saatu aikaan suunnittelemalla, vaan ne ovat syntyneet ihmistoiminnan muutoksista.
Hanna-Leena
Miten selitätte sen, että Zeitgeist on päätynyt aivan eri lopputulokseen? Heidän mukaansa kaikki pystyvät tyydyttämään loputtomat tarpeensa, kunhan vain raha saadaan välistä poistettua esteenä. Zeitgeist kuitenkin perustuu akateemiseen tutkimukseen. Ovatko heidän tutkimustuloksensa mielestänne vääriä?
VastaaPoistaErilaisia näkemyksiä pitää olla. Tutkimatta Zeitgeist sen tarkemmin niin ongelma ei ole pelkästään raha vaan ihmisten arvot / ahneus.
PoistaRaha on oikeastaan ainoastaan lääke millä helpotetaan tämä meidän ahneus mutta samalla tämä lääke pahentaa tautia.
Keksikää miten saatte ihmiset välittämään aidosti toisistaan, parantakaa tämä ahneus-tauti niin olette voiton puolella.
Pitää löytää syy korjatakseen vian, ei auta keksiä uusi lääke (tässä tapauksessa uusi systeemi)
On normaalia, että eri ihmiset ja ryhmät päätyvät erilaisiin lopputuloksiin. Ihmettelisin, jos jossain olisi kaksi ihmistä, jotka olisivat kaikesta täsmälleen samaa mieltä.
VastaaPoistaAkateemisuus ei itsessään ole ratkaisu yhtään mihinkään - pikemminkin asioiden tarkastelu viitekehyksestä käsin saattaa haitata kokonaisuuksien hahmottamista.
Akateemisiin tutkimuksiin vedottaessa kannattaa muistaa, että eri tieteet eivät ole yhteismitallisia. Toisilla niistä on kytkentä todellisuuteen (luonnontieteet), toiset taas ovat enemmän tai vähemmän reaalimaailmasta irtikytkettyjä.
Hanna-Leena
zeitgeistin irtikytkentä todellisuudesta tuntuu olevan todella vahva. venus-projektin sivuilla:
Poistahttp://www.thevenusproject.com/en/the-venus-project
"Earth is abundant with plentiful resources; today our practice of rationing resources through monetary methods is irrelevant and counter productive to our survival. Modern society has access to highly advanced technologies and can make available food, clothing, housing, medical care, a relevant educational system, and develop a limitless supply of renewable, non-contaminating energy such as geothermal, solar, wind, tidal, etc. It is now possible to have everyone enjoy a very high standard of living with all of the amenities that a prosperous civilization can provide. This can be accomplished through the intelligent and humane application of science and technology."
jos liikkeellä on näin epärealistinen käsitys fysikaalisesta todellisuudesta, niin on vaikea ottaa vakavasti sen muitakaan ideoita. sitä paitsi mihin akateemiseen tutkimukseen tässä oikein viitataan? ei tuolla nettisivulla ainakaan mitään viittauksia tämmöiseen löytynyt.
kyllähän ne sanoo päämajaansa tukimuskeskukseksi:
"We operate out of a 21.5-acre Research Center located in Venus, Florida."
mutta kuka tahansahan voi nimetä jonkun paikan tutkimuskeskukseksi jos haluaa.
jukka
Ja tästä huolimatta Zeitgeistilla on monin kertainen määrä kannattajia verrattuna Degrowthiin.
Poistano zeitgeist lupaa riittävästi energiaa, ruokaa ja kaikkea hyvää. pitää vain tehdä "oikeita" päätöksiä.
Poistasen sijaan degrowth (=energian kulutuksen pienentäminen) lupaa nykyisen elämäntavan suurta mullistusta, ilman että on selvää mikä tulee sen tilalle.
jukka
Jos kaksi täysin eri mieltä olevaa ryhmää huutaa, että kuunnelkaa meitä tai maailma tuhoutuu, niin eikö olisi viisasta valita keskitie ja jatkaa nykyisellä mallilla? Toki Degrowh ja Zeitgeist sanovat tähän, että nykymallilla ei voi jatkaa, mutta realistisesti kahdesta vastakkaisesta ei voi valita kuin sen keskitien. Nykymalli on juuri se keskitie. Olemme siis jo oikealla polulla ja hyvä niin.
VastaaPoistaJos noin ajattelee, pitää toivoa ettei ole lapsia eikä ole hankkimassakaan!
PoistaSokeakin näkee ettei tämä touhu ole kestävällä pohjalla. Kulutusjuhlat on juhlittu, on aika miettiä mitä meidän lapset tulevat syömään tulevaisuudessa.
Miksi pitäisi edetä mallien mukaan? Todellisuus muuntuu ajan myötä toisenlaiseksi monimutkaisissa tapahtumakuluissa. Kaikkia muuttujiá ja muuttujien välisiä vuorovaikutussuhteita mallit eivät tavoita?
VastaaPoistaMallit ovat apuväline hahmottamisessa. Niistä voi kuitenkin puuttua olennaisia asioita. Osin mallinnuksia testataan käytännön mittauksilla.
Kun hahmotetaan globaaleja haasteita, pitäisi tunnistaa monien eri alojen muuttujien vaikutukset samaan suureen kokonaisuuteen. Tämä lisää vaikeuskerrointa. Tuntuu siltä, että on kohdattava epävarmuus ja edettävä niin, että suuntaa korjataan pitkin matkaa, kun kokemuksia ja uutta tietoa karttuu.
Tällä hetkellä muutoksia etenee maapallolla kiihtyvää vauhtia. Perinteinen tapa toimia ei enää vastaa pitkän tähtäimen hyvinvoinnin haasteisiin.
T: Olli