Kestävän talouden marssijärjestys

Kirjoitin kestävän talouden marssijärjestyksestä Suomen luonnonsuojeluliiton blogiin. Tavoitteenani oli määritellä nykyisen valtavirtaisen talouspolitiikan prioriteettijärjestyksen tilalle ekologisesti ja inhimillisesti kestävämpi prioriteettijärjestys.

Nykyisen valtavirtapolitiikan prioriteetit vaikuttavat selviltä (ks. ensimmäinen kuva ja klikkaa tarvittaessa suuremmaksi):

1. Talouskasvu on hyvinvoinnin perusta, joten ensisijaista on panostaa siihen. 
2. Jos talouskasvu sattuu olemaan epäoikeudenmukaista, siitä tehdään oikeudenmukaista. 
3. Jos talouskasvu sattuu olemaan harmaata tai mustaa, siitä tehdään vihreää. 
4. Jos oikeudenmukaisuuden edistäminen tai talouden vihertäminen haittaavat talouskasvua, palataan alkuun ja etsitään talouskasvun lähteitä.

Ongelmana on se, että talouskasvu ja luonnonympäristöstä huolehtiminen voivat olla (vaikka eivät välttämättä ole) tulevina vuosikymmeninä keskenään ristiriidassa, jolloin tämä marssijärjestys johtaisi umpikujaan ja toivottomuuteen.

Ehdotan tilalle kestävämpää, kasvutalouspolitiikkaan nähden käänteistä marssijärjestystä (ks. toinen kuva ja klikkaa tarvittaessa suuremmaksi):

1. Suojellaan luontoa ja pysytään sen kantokyvyn rajoissa. 
2. Edistetään sivistystä, jotta ihmiset ymmärtävät mitä oikeudenmukainen hyvinvointi on. 
3. Edistetään luonnon kantokyvyn rajoissa kaikkea sellaista taloudellista, kulttuurista, sosiaalista ja muuta toimintaa, joka lisää hyvinvointia oikeudenmukaisesti. (Ja vastaavasti estetään kaikkea sellaista toimintaa, joka ei pysy luonnon kantokyvyn rajoissa tai on oikeudenmukaisen hyvinvoinnin vastaista.)
4. Jos ihmisten toiminta ei pysy luonnon kantokyvyn rajoissa, palataan alkuun ja varmistetaan luonnon kantokyvyn rajoissa pysyminen.

Nähdäkseni tämä jälkimmäinen marssijärjestys noudattaisi paremmin sitä hierarkkista todellisuutta, jossa elämme: olemme riippuvaisia monimuotoisesta luonnosta, mutta emme ole samalla tavalla riippuvaisia talouskasvusta. Ilman edellistä emme voi elää, ilman jälkimmäistä voimme elää. Seurauksena ei välttämättä ole talouskasvuton tulevaisuus, mutta myös tähän on sivistyneesti varauduttava, jos ympäristöhaittojen irtikytkentä talouskasvusta ei onnistukaan.

Hieman pidempi argumentointi aiheesta siis Luonnonsuojeluliiton blogissa.