Yksi keskeinen lähtökohta on, että nykyiselle talousjärjestelmälle ja erityisesti läpikotaisin taloustuneelle kulttuurillemme tulisi löytää vaihtoehtoja, vaikka käsillämme ei olisikaan ympäristökatastrofia. On rakennettava uudestaan hyvä elämä, jonka kulutuskulttuuri on korvannut. Pitkän aikavälin tavoitteitamme ovat:
- Talouden kulttuurinen ylivoima kumoutuu - talous palautuu itseisarvosta välineeksi.
- Taloudellinen tuotanto saavuttaa tasapainon ekologisen ja sosiaalisen ympäristön kanssa.
- Talousjärjestelmä uudistuu sellaiseksi, että se ei lähtökohtaisesti eriarvoista eikä kriisiydy kasvuttomuuden myötä.
Tavoitteemme ovat yleisesti linjassa Valérie Fournierin vuonna 2008 kirjoittaman degrowth-synteesin kanssa. Degrowth’in yksi kantavista ajatuksista on paikallisuus, joten on luontevaa, että me itse etsimme oloihimme sopivia sovelluksia. Lisäksi on tärkeää etsiä vaihtoehtoisia toimintamalleja myös läheltä, ei vain kaukaisista kulttuureista, kuten tähän mennessä degrowth-tutkimuksessa on ollut tapana. Suomen kulttuuriset erityispiirteet voivat avata näkemään jotain, mitä muissa kulttuuriympäristöissä ei ole mahdollista havaita. Voidaan esimerkiksi ajatella, että suomalaiset eivät keskimäärin ole omaksuneet ns. länsimaista kulutuskulttuuria aivan niin täydellisesti kuin joidenkin muiden maiden kansalaiset.
Emme toki pyri vain toisintamaan muualla kehitettyjä teorisaatioita. Taustamme mm. yritystoiminnan ja kulutuksen tutkijoina auttaa laajentamaan degrowth-ajattelua näkökulmista, joita aikaisemmin ei ole kansainvälisissä keskusteluissa juurikaan painotettu. Me voimme esimerkiksi tarkastella nykyaikaisia talouteen kietoutuvia käytäntöjä hyvin yksityiskohtaisesti.
Tavoittelemme rakentavaa, syvää yhteistyötä erilaisten henkilöiden ja organisaatioiden kanssa. Juuri nyt pyrimme rakentamaan yhteistyölle alustan, jonka keskiönä on tämä sivusto. Samaan aikaan keskustelemme eri tahojen kanssa, osallistumme tapahtumiin ja käynnistämme toimintatutkimusta.
Degrowth.fi ei ole suljettu, mutta ei myöskään täysin avoin yhteisö. Seuraavassa kuvataan sivustosta tällä hetkellä vastaavat henkilöt.
Paavo Järvensivu
"Väittelin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta, markkinoinnin ja johtamisen laitokselta kesällä 2010. Väitöstutkimukseni ei suoraan liittynyt tämän projektin tavoitteisiin, mutta opetti ennen kaikkea näkemään ja analysoimaan kriittisesti niitä sosiaalisia käytäntöjä, joista markkinoiden toiminta rakentuu. Opiskeluni ja työskentelyni kauppakorkeakoulussa on antanut mahdollisuuden tutustua liiketoiminnan ja kuluttamisen käytäntöihin läheltä."Keskeisiä kysymyksiä ja tavoitteita juuri nyt:
- Miten yleisesti vallitsevat ja toisaalta vaihtoehtoiset markkinakäytännöt suhtautuvat kestävään talouteen? Ovatko esimerkiksi sosiaaliset yritykset löytäneet käytäntöjä, jotka eivät toista tehokkuuden ja kilpailun kieltä?
- Miten kuluttajat vastustavat kuluttajuuttaan? Miten kansalaiset voivat löytää toimijuuden talouden ulkopuolelta?
"Keskeisiä minua kuvaavia määreitä ovat Akatemian rahoittama tutkija ja rintamamiestalossa asuva perheenisä. Väittelin 2007 liiketoimintaverkostojen arvolähtöisestä johtamisesta. Tällä hetkellä päätyönä on tutkia organisaatioiden välisten verkostojen johtamista vanhustenpalveluissa. Tämä tausta on antanut vankan pohjan ymmärtää erityisesti sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia, hyvinvoinnin etiikkaa, sekä verkostomaisen toiminnan luonnetta ja johtamista. Toimin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun puitteissa, mikä tuottaa tutkimukseen välineellistä näkökulmaa ('Miten parannamme organisaatioiden tuottavuutta ja toimivuutta?'), mutta Akatemian rahoitus tarjoaa onneksi ajattelun ja kritiikin vapauden ('Ovatko tuottavuus ja toimivuus organisaatioiden päämäärä, vai hyvinvoinnin tuottaminen?'). Nyky-Suomen talouskasvua ihannoiva ilmapiiri vaatii vastapainokseen kriittistä degrowth-keskustelua, ja tavoitteeni on tukea tätä keskustelua erityisesti hyvinvointitutkimuksen ja verkostojohtamisen tuntemuksellani."
Keskeisiä kysymyksiä ja tavoitteita juuri nyt:
- Miten hyvinvointijärjestelmä on rakentunut ja miten hyvinvointia tuotetaan Suomessa? Minkälaisilla verkostoilla ja minkälaisella johtamisella hyvinvoinnin tulevaisuus turvataan jatkossa?
- Miten edistämme verkostoitunutta hyvinvoinnin tuottamista? Eli miten tutkijat, virkamiehet, yrittäjät ja kansalaiset - eri sektoreineen ja kuppikuntineen! - saadaan mukaan yhteiseen arvokeskusteluun hyvinvoinnin tilasta?
- Miten politiikka saadaan takaisin mukaan politiikkaan? Nyky-Suomessa vanhaset ja kataiset määrittävät politiikkaa rationaalisena "pakkojen" politiikkana, jossa ei ole tilaa käydä todellista arvokeskustelua, "koska olemme talouskriisissä".
Degrowth
- Fournier, V. (2008). Escaping from the Economy: The Politics of Degrowth, International Journal of Sociology and Social Policy, 28(11/12), 528-545.
- Varsin hyvä synteesi degrowth-liikkeestä.
- Latouche, S. (2007). Farewell to Growth, Polity Press.
- Jackson, T. (2009). Prosperity without Growth: Economics for a Finite Planet, Earthscan.
- Ulvila, M. ja Pasanen, J. (toim.) (2009). Sustainable Futures: Replacing Growth Imperative and Hierarchies with Sustainable Ways. Ministry for Foreign Affairs, Finland.
- Hamilton, C. (2003). Growth Fetish, Allen & Unwin.
- "The more we examine the role of growth in modern society, the more our obsession with growth appears to be a fetish - that is, an inanimate object worshipped for its apparent magical powers." (3)
- Holvas, J. (2009). Metafysiikan kritiikkiä, Tutkijaliitto.
- Filosofian väitöskirja, jossa Holvas etsii käsitteitä talouden ulkopuolelta.
- White, C. (2005). The Middle Mind: Why Consumer Culture is Turning Us into the Living Dead, Penguin.
- White hahmottaa kulutuskulttuurin syövyttämän keskimielisyyden, joka on nokkela, mutta ei sivistynyt.
- White, C. (2009). The Barbaric Heart: Faith, Money and the Crisis of Nature, Polipoint Press.
- White kuvaa kapitalismin tuhovoimaista henkeä vakuuttavasti ja lyyrisesti.
- Worldwatch-insituutti. (2010). Maailman Tila 2010, Gaudeamus.
- Kattava perusteos, joka argumentoi kulutuskulttuurin muutoksen puolesta monipuolisesti, mutta hieman kuivakasti.
- Bardy, M. ja Parrukoski, S. (toim.) (2010). Hyvinvointi ilmastonmuutoksen oloissa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Yliopistopaino, Helsinki.
- Laajan, yhteiskunnallisesti merkittävän kirjoittajajoukon yhteinen katsaus terveyden ja hyvinvoinnin kysymykseen ekologisen kriisin uhatessa. Teoksessa nostetaan selkeästi esille kysymys: tuoko talouskasvu hyvinvointia tulevaisuudessa, vai onko talouskasvu sittenkin uhka hyvinvoinnille?
- Firat, A.F. and Dholakia, N. (2006). Theoretical and Philosophical Implications of Postmodern Debates: Some Challenges to Modern Marketing, Marketing Theory, 6(6), 123-162.
- Ramirez, R. (1999). Value Co-Production: Intellectual Origins and Implications for Practice and Research, Strategic Management Journal, 20(1), 49-65.
- Vargo, S.L. and Lusch, R.F. (2004). Evolving to a New Dominant Logic for Marketing, Journal of Marketing, 68(1), 1-17.
- Reckwitz, A. (2002). Toward a Theory of Social Practices: A Development in Culturalist Theorizing, European Journal of Social Theory, 5(2), 243-263.
- Schatzki, T.R. (2001). Introduction: Practice Theory, in Schatzki, T.R., Knorr Cetina, K., and Von Svaigny, E. (eds.) The Practice Turn in Contemporary Theory, Routledge.
- Schatzki, T.R. (2002). The Site of the Social: A Philosophical Account of the Constitution of Social Life and Change, USA: Pennsylvania State University Press.
